Päivämäärä ja aika-asetukset

Noin, nythän nuo kirjoitusajat näyttävät hieman inhimillisemmille, kun ymmärsin laittaa asetukset kohdalleen. Ja kielikin vaihtui sujuvasti suomeksi.

Skype meeting

Meillä oli tehtävänä järjestää oman ryhmän kesken skype meeting viimeviikolla. Tänään sitten kokoonnuimme iltapäivällä Skypen ääreen - neljä henkilöä seitsemästä. Homma toimi vaihtelevalla menestyksellä yhteys katkesi muutaman kerran ja minua ei kuultu ollenkaan. Pysyin sentään keskustelussa mukana, koska itse kuulin sentään lähes kokoajan mitä muut keskustelivat ja saatoin osallistua keskusteluun isännän kautta chattaamalla.

Se miksi minua ei kuultu, johtui siitä, että ajattelin virittää kameran taas vaihteeksi skypen jatkoksi. Järjestelmä vain oli tauon aikana hankkiutunut eroon kameran ajureista eikä enää tunnistanut sitä. No eipä hätää äkkiäkös nuo uudelleen asennetaan. Asennuksessa ei tosiaankaan juuri aikaa mennyt, mutta eipä se kamera toiminut siltikään ja homman tiimellyksessä hävisi mikki aivan tykkänään. No nyt mikrofonikin taas toimii, onneksi on järjestelmän palautuspisteet olemassa.

Mitäkö tästä siis voisi oppia? No ainakin sen, että älä ala säätää ennen kokousta. Sitä paitsi, luulen, että ulkomaailma tulee vielä ainakin toistaiseksi vallan mainiosti toimeen ilman kuvaa minun pärstästäni. Muuten Skype vaikuttaa varteen otettavalta välineeltä silloin kun se pelaa. Toistaiseksi ei ole vielä kovin vakuuttavia kokemuksia näistä kokouspuheluista, mutta kahden keskisessä viestinnässä homma kyllä toimii.

Verkonpaulan oma hanke

Tämä olikin jo niin helppo, että hankalaksi menee. Ajatuksia erilaisista toiminnan kehittämiseen tähtäävistä tvt-hyödyntämisistä on päässä niin paljon, ettei sieltä tahdo tulla mitään ulos. Toki minulla on jo menossa blogi-wiki toteutus jossa yhdistyvät tiedottaminen ja yhteistyö - tuo edellisessä postissa mainitsemani seminaariyhteistyö.

Toisekseen olen miettinyt tässä foorumia, jolla voisi kätevästi jakaa materiaaleja ja kokemuksia opettajien kesken täällä oppilaitoksen sisällä. Toki meillä on palvelimella kansioita, sähköposteja yli oman tarpeen, pari eri intranet-toteutusta, kansalaisverkko jne. Tuntuu vain, että nämä nykyiset järjestelmät ovat mikä milläkin lailla hankalia ja vaikeakäyttöisiä.

Toki tietenkin suurin kynnys materiaalin jakamiselle on tuo mustasukkaisuus omasta materiaalista. Vaikka pippuripihvi on pippuripihvi - toteutus vaihtelee ja arvo sen mukaan vaikka raaka-aineet olisivat samoja.

Tästä sitä voisi lähteä liikkeelle ja päätyä jonnekkin toisaalle.

Kuinka saisin rikki kookospähkinän

Eli miten sitä voisi blogeja käyttää oppimisen tukena. Kyllähän Annen lista oli aika tyhjentävä. Minä luulen, että tässä täytyy vähän pyöritellä tätä aihetta ja kokeilla erilaisia tapoja. Sieltä sitä sitten varmasti nousee esiin niitä malleja jotka itselle ja opiskelijoilleni sopivat parhaiten.

Meillä on AMK-opiskelijoiden kanssa tässä työn alla yhteisseminaari Petrostkoin Petrovski Collegen opiskelijoiden kanssa aiheesta Rural Tourism and Sustainability ja seminaaria ja sen valmisteluja varten on nyt perustettu sekä blogi että wiki. Eli kokemusten kerääminen on alkanut. Jatkossa olen ajatellut houkutella opiskelijoita jatkamaan kanssakäymistä noiden välineiden kautta, eipähän tarvitse hankkia viisumeita, istua tuntikaupalla autossa ja rajalla.